Ajankohtaista

Puheista tekoihin

Pike Hilakari | Julkaistu 7.3.2017 23:47 | 0 Kommenttia

Olin tänään Pikkuparlamentissa "Suoraa puhetta sisäilmasta" -seminaarissa. Se oli hyvä tilaisuus, hyvät puhujat ja keskusteluakin syntyi. Tapasin naamakirjasta jo tutuksi tulleita ihmisiä, joista osa on hyvinkin läheisiä, ovathan he vertaistukena olleet jo jonkin aikaa. Verkostoiduin lisää niin lääkäreiden, kansanedustajien kuin sairastuneidenkin kanssa. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että sisäilmasairaus on sairaus, se on todellinen.

Kotimatka sujui ystävän/yhteistyökumppanin kyydillä näpsäkästi, ja pääsin kotiin tuntia ennemmin kuin kaikki maitolaiturit kiertävällä bussilla olisin ollut. Ja sitten... Sitten kuuntelin tämän neljän vuoden takaisen vastaavan tilaisuuden. Mitä on tapahtunut neljässä vuodessa? Ei yhtään mitään, ei yhtään mitään. Vai onko? Ei ainakaan sairastuneiden kohdalta, heillä ei edelleenkään ole turvaa eikä selkeitä hoito-ohjeita. He ovat edelleen lainsuojattomia, vailla diagnoosia, tuloja ja asianmukaista hoitoa.

Tai onhan heillä osalla diagnoosi, se korvien välissä oleva juttu, mikä on seurausta fyysisestä todellisesta ongelmasta, jonka huono sisäilma aiheuttaa. Me tarvitsemme ratkaisukeskeisyyttä, mikä puuttui valitettavasti molemmista tilaisuuksista. Eiköhän me olla tarpeeksi lätisty sitä samaa. Virkamiehet vaihtuu, aktiiviset sairaat vaihtuu. Tarinat lisääntyy, kyllä. Tarvitaan valvontaa, sitä yleisö osasi vaatia, mutta kuka toteuttaa? Tarvitaan uusia rakennuksia, sillä monet rakennukset ovat tulleet elinkaarensa päähän.

Ongelma täytyy poistaa, ei kapseloida. On olemassa jo menetelmiä, millä voidaan tutkia sisäilman laatua luotettavasti. On olemassa myös turvallisia menetelmiä korjata ja puhdistaa ilman myrkkyjä. Tarvitsemme lisää avoimuutta, hyvää ja rakentavaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä, jo olemassa olevien ja myös uusien innovatiivisten keksintöjen parissa. Haluammehan olla kansa, joka keksi ratkaisun? On hyvä, että asioista puhutaan, mutta tarvitaan myös tekoja. Eräs kansanedustaja totesi, että tehkää iso mediapöhinä, se on ainoa keino, että asiat muuttuu. Mun mielestä Tahdon2013 oli hyvä kampanja. Ja mun mielestä meidän sisäilmasairastuneiden pitäisi tehdä sama, yhdistyä oikeasti ja puhaltaa yhteen hiileen sellaisella voimalla, että voidaan olla ylpeitä meistä, yhteistyökumppaneista ja siitä, mitä saimme aikaan.

#sisäilamastasairastuneet #uskallahengittää #uskallahengittää2017 #kultainenhetki

Jaan tunteesi - todellisuuden. Olen myös laajasti, joka mahdollisessa paikassa puhunut yhteistyöstä eri toimijoiden kesken; tulos???

Monet yksittäiset ihmiset ovat melko usein esillä eri lehdissä, mutta.... Uskaltaako järjestöt todella tarttua asiaan, kenelle suunnataan; päättäjille. Useimmat päättäjät ajattelevat vain toimikauttaan ja sen uusimista seuraavissa vaaleissa. Liikaa rahaa menisi meidän sosiaaliturvan luomiseen, siksi siihen ei puututa. Diagnoosinumeron saaminen on asia no 1. Silloin meillä olisi sairaan status ja oikeus sosiaaliturvaan sekä meidän lukumäärämme saataisiin tilastoitua, jolloin nähtäisiin asian laajuus. Vai tiedetäänkö se jo; se on liian iso numero!

Kirjoita uusi kommentti
By submitting this form, you accept the Mollom privacy policy.