Parkanon Seudun Hengitysyhdistyksen kesäretki suuntautui Rauhalahteen sekä Kuopion ympäristöön. Odotettu elokuun maanantaiaamu koitti, pientä sadetta tihrutellen. Lamminmäen turistibussi oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. Toivottu luottokuljettaja Jarkko Luokkala ystävällisesti järjesteli laukkumme auton alakertaan. Marjatan toivottaessa hyvät huomenet matkamme jatkui Kihniöön ja siitä eteenpäin, Merjan kertoessa päivien ohjelman, jonka hän jakoi myös paperisena kaikille.
Noin klo 12 aurinkoinen kesäsää odotti meitä Vaajakosken ABC:llä, jossa yhdistyksen tarjoamat herkulliset sämpyläkahvit jo odottivat meitä. Pienen jaloittelun jälkeen matkamme jatkui. Valtatien halkoessa kauniita kesäisiä järvimaisemia, niitä ihaillen, hyvin ilmastoidussa bussissa matkamme eteni kohti majoituspaikkaamme.
Saavuimme Kylpylähotelli Rauhalahteen noin klo 15. Pienen viiveen jälkeen majoittuminen alkoi. Huoneet olivat neljässä kerroksessa, peruskorjattuja, siistejä ja hyvin varustettuja kahden hengen huoneita. Hotellin infon piti vapaa-ajan ohjaaja Ari Järvilehto, joka puhui osaksi Savon murteella. Hän kertoi kuitenkin ymmärrettävästi, mitä talo tarjoaa, sekä pahoitteli kylpylän ulkoaltaan remonttia. Mutta retken kohokohta on aina hyvä ruoka. Klo 17 ravintolassa meitä odotti päivällinen, todella herkullinen ja monipuolinen: paljon Kallaveden muikkua lisukkeineen, ja jälkiruoka täydensi hyvän aterian. Illan ohjelmassa oli halukkaille avoinna kylpylä, karaoketanssit ravintolassa sekä Skip-Bo-muistipeliä hyvässä seurassa.
Toinen retkipäivä alkoi hyvällä ja monipuolisella aamupalalla ravintolassa. Aamupäivällä oli mahdollisuus uintiin ja saunomiseen kylpylässä tai pulahtamiseen Kallaveteen. Kello 10.30 alkoi opastettu Kuopion saaristolaiskierros, oppaana Erja Vesalo. Kierroksen aikana kuulimme Kuopion historiasta: kaupunki on perustettu vuonna 1775, asukkaita on 124 000. Kuopiossa sijaitsevat Pohjoismaiden suurin liikuntahalli Studentia, Pelastusopisto, Yliopisto (perustettu 1984), sairaanhoito-oppilaitos ja asuntomessualue. Varuskunta oli toiminnassa vuoteen 1963 asti, nykyään alue on varuskuntapuisto. Kuulimme myös monista silloista: Jännevirransillan pituus on 577 metriä, ja se on Suomen kahdeksanneksi pisin. Puijon torni, rakennettu vuonna 1856, jossa on pyörivä ravintola ja hyppyrimäki. Kauppahalli on 120 vuotta vanha, ja paikallisliikenteestä huolehtii Vilkku-bussi.
Jalkauduimme Kuopion torille, jossa maistuivat kalakukko ja lörtsyt. Kuopion tori on ”mualiman napa”, ainakin kuopiolaisten mielestä. Tässä vain pieni osa kaikesta, mitä näimme. Muita havaintoja Kuopiosta: keskusta on erittäin siisti ja avara, paljon virkistysmetsää ja puistoja. Puusto, joka sitoo ilmansaasteita, on tärkeä ympäristöteko, joka edistää terveyttä ja hyvinvointia. Hotellilla oli lepoa tai omaehtoista ulkoilua, ja retkiohjelma jatkui klo 16. Punaisella bussilla matkasimme Jätkänkämpälle, mutkaista ja kapeaa tietä, taitavaan kuskiimme luottaen. Perinneilta aidolla Katiskaniemen tukkikämpällä alkoi juhlavalla päivällisellä. Ruokailun lomassa kuulimme kämpän historiaa, ja ohjelma jatkui laadukkaalla viulu- ja haitarimusiikilla sekä yhteislaululla, mestariviihdyttäjät Hannan ja Jannen johdattelemana. Lopussa oli mielenkiintoinen yllätysosuus. Mahdollisuus oli myös saunoa 80-paikkaisessa lempeälöylyisessä savusaunassa sekä pulahtaa välillä Kallaveteen vilvoittelemaan. Perinneiltaan kuului myös rannassa huikea tukkilaisnäytös ja tukkilaisvala, jonka meille taidolla esitti Hannu Kettunen. Olimme erittäin tyytyväisiä perinneiltaan. Ilta jatkui vielä hotellilla karaoketanssien merkeissä, jatkuen klo 24 saakka.
Kolmas retkipäivä alkoi monipuolisella aamiaisella, kylpylän tarjonnalla sekä vesijumpalla. Klo 11.15 taas punaisella bussilla kohti Kuopion keskustassa olevaa matkustajasatamaa, ja saaristolaisristeily Kallavedellä saattoi alkaa. Siellä meitä jo odotti M/S Queen R, mahtavan iso risteilyalus, jossa oli kolme kerrosta ja paljon matkustajapaikkoja. Kapteeni Martti toivotti tervetulleeksi, mutta muuta selostusta ei kuulunutkaan. Aurinkoinen, tyyni ja kaunis sää suosi meitä puolitoista tuntia kestäneen saaristolaiskierroksen ajan. Rannat olivat kivettyjä, ja paljon kauniita kartanomaisia taloja sekä upeita huviloita näkyi matkan varrella. Risteily täydensi myönteistä kuvaa Kuopiosta: laaja, kaunis ja viihtyisä. Palasimme hotelliin, ja osa matkalaisista halusi kokeilla keilausta, joka oli sopivasti matkan varrella. Ennen päivällistä oli aikaa omaehtoiselle toiminnalle. Illalla ohjelmassa oli vielä savolainen tietovisa, jonka Järvilehto veti huumorilla. Lopuksi talo tarjosi hyvät munkkikahvit. Ilta oli vielä nuori, ja vaihtoehtoja oli monia: kaunis ilma houkutteli ulkoiluun, kylpylään, karaoketansseihin tai muistipeliin. Hyvää yötä sanottiin vasta klo 24.
Neljäs retkipäivä. Haikeutta mielessä, kotiinlähtö. Mutta vielä kerran nautimme runsaasta aamupalasta, kylpylän saunoista ja vesijumpasta. Huoneiden luovutus oli klo 11. Aurinko helli meitä jo aamulla, lämpöä oli 24 astetta. Hotellin puolesta Sisko ja Ari olivat saattelemassa meitä, toivottaen turvallista matkaa ja tervetuloa uudelleen. Monin kiitoksin jätimme Rauhalahden ja lupasimme palata varmasti. Vaajakosken ABC:llä nautimme yhdistyksen tarjoamat voileipäkahvit. Matka jatkui kohti Kihniötä ja sitten Parkanoon. Oli mukava olla reissussa, mutta vielä mukavampi palata taas kotiin, muistoissa kaunis Rauhalahti. Kiitokset teille matkalaiset sekä mukavalle ja auttavaiselle kuljettaja Jarkolle ja matkaamme tukeneille. ”Retket ovat suuria elämyksiä täynnä, jos olemme vastaanottavaisia niille” ja lopuksi savolainen lausahdus: ”Jos ymmärrät kaiken, oot varmasti käsittänyt viärin.”
Kaunista syksyä kaikille! Retkiterveisin Marjatta Rintala.