Raahen Seudun Hengitysyhdistys

Kuvamuisto Monacosta vuodelta 2011

Yhdistyksen toiminta

—

päivitetty 11.12.2024

—

Ajankohtaista

Vesijumppa keskiviikkoisin, 11.12. klo 16 seuraavan kerran vesijumppaa 8.1.2025

Keilaus torstaisin, 12.12 . klo 12.00 seuraavan kerran keilausta 9.1.2025

—

Uimalippuja saatavilla:

varattuna toiset 10 kpl tälle vuodelle puoleen hintaan

—

14.12. Seminaarin Joulu alkaen klo 11.00, toimistolla myymme arpoja ja neuleita, sekä tarjoamme glögia piparin kera. Tervetuloa

—

Näistä kaikista tarkemmin Raahelaisen järjestöpalstalla ja nettisivuillamme

—

Perjantaina 21.2. klo 18 Raahesalissa Jyrki Anttilan La Strada konsertti, lippuja varattuna 50 kpl

Olisiko tässä vaikka joululahjaidea,

ilmoittautumiset Liisa L 044 522 7756 tai Ritva 044 301 4938

—

Kesäinen matka länsirannikolla

Joukko Raahen seudun hengitys ja taideyhdistyksen jäseniä tekivät matkan Varsinais-Suomeen toukokuun helteisellä viimeisellä viikolla. Ensimmäiset lähtijät kuski Reijo poimi kyytiin jo aamuvarhaisella Oulunsalosta. Matkan varrella väki autossa lisääntyi mukavasti. Kalajoella vastaantulevan leveän erityiskuljetuksen takia  bussi joutui kiertämään Särkkien kautta.  Siinä oli harvemmin matkustavalla ihmettelemistä, kuinka suuri kaupunki sinne on noussut. Lokkilinna sentään oli vielä paikallaan.

Tonttulan kesä

Kahville suunnattiin Tyynelän tonttulaan Pietarsaaren kupeessa. Kun tonttulan porteista, vellikellon alta astui pihaan, saapui lapsuuden taikamaahan. Lumoavassa Tonttukylässä hoidettuine piha-alueineen  käsintehdyt tontut elävät 1700-luvun maalaismaisemassa. Vanhasta Kirkkoväärtin tuvasta löytyy  kahvila, jonka huoneet tonttutekijä, entinen antiikkikauppias  Eija on sisustanut talonpoikaisantiikilla. Oikein herraskaisen pramealla, (kirj.huomautus).  Pihapiiriä ympäröivissä aitoissa löytyy jos jonkinlaista museotavaraa ja myös kappeli.  

Tonttulan päärakennuksessa erilaisiin asetelmiin järjestetyille tontuille on helppo kuvitella jokaiselle oma tarinansa. Nykytavatkin  ovat näköjään  hiipineet Tonttulaan, päätonttu Topilla on jo 9. vaimo. Kaikki edelliset ovat lähteneet vierailijoiden mukaan. Kauppapuodista  sai kortteja ja  joulukoristeita,  juuri sellaisia kuin lapsuuden kodeissa oli. Pidemmäksi aikaa moni meistä  olisi halunnut upota tähän taikamaailmaan. 

Lämmin matka

Matka jatkuu lounaalle Vaasaan hellesäässä. Autossa on kuuma,  eniten läkähdyttävä paahde kohdistuu ison tuulilasin läpi Reijo-kuskiin.  Porin lähellä päätämme korvata kahvin jäätelöllä ja kylmällä juomalla tienvarren “kestikievarissa”.  Matkalla Turun hotelli Scandic Juliaan  ihastelemme kesän edistymistä  ja lämpöä, joka  päämäärässämme tuntuu olevan kuin aurinkoisella etelänlomalla. 

Matkamme on  suunniteltu niin, että aamupalan jälkeen puolen päivän molemmin puolin kiertelemme bussilla tutustumassa seutukuntiin. Iltapäivät vietämme itsenäisesti omien mielenkiintojemme mukaan, ostoksilla, Aurajoen rannan patioilla istuen, historiallisiin kohteisiin tutustuen tai vain vilkkaasta kaupunkielämästä nauttien. 

Historian pyörteissä

Käymme  Naantalissa kurkistamassa  juorupeiliin ja perehtymässä kylpylähistoriaan. Lyhyt vierailu kirkkoon puhuttelee. Se on  alun perin vuonna 1438 perustettu Naantalin birgittalaisluostarin kirkko,   jossa on  yhä jäljellä luostariaikaista esineistöä, mm. munkkien 1400-luvulla veistämä pieni Kristuksen kasvoja esittävä veistos. 

Turussa teemme bussikierroksen oppaan johdolla. Oppaan kertomuksen keskiössä on kaupungin historia ja etenkin vuonna 1827 lähes koko kaupungin tuhonnut tulipalo, jolloin  yli 700-vuotisesta tuomiokirkosta suli kuparikatto. 

Kirkkovierailun jälkeen ajetaan Turun seitsemälle kukkulalle. Puolalanmäellä törröttää taideyhdistyksen jäseniä kiinnostava Taidemuseo.  Kauppatorin ohi jatketaan Anikaisenmäelle, jossa 1800-luvulla myytiin lautoja, tukkeja, puuastioita ja turkulaisten suussa nimeksi  vakiintui Puutori.

Kerttulinmäki  tunnetaan Hirsipuumäkenä, siellä on aikanaan hirtetty haureudenharjoittajia ja varkaita.

Vartiovuorenmäki on korkein kukkula, se sivuaa Luostarinmäen käsityöläiskorttelia  Samppalinnanmäki, tuttavallisemmin Samppis, on varmasti kaupungin sporttisin kukkula.  Siellä kisataan, juostaan, treenataan, pelataan frisbeegolfia, uidaan ja ihan vaan hengaillaan. 

Kakolanmäkea ihastelemme kauempaa. Se tunnettiin aikoinaan Tallimäkenä, sillä Turun linnan hevostalleja pidettiin siellä. Mäki muuttui huokausten kukkulaksi 1853, kun Kakolan vankila valmistui.  Nimen arvellaan liittyvän mäen kupeessa aikoinaan olleeseen mielisairaalaan tai mäestä louhittuun graniittiin, jota vangit kutsuivat kakoliitiksi. Nyt siitä on  hotellimainoksen mukaan tehty  elämästä nautiskelun keskittymä. 

Pirunkamarissa 

Torstaina laukut autoon ja lähdemme kohti Louhisaarta, marsalkka Mannerheimin syntymäkotia. Oppan johdolla tutustumme 1600-1800-lukujen interiööreihin sekä kartanon aatelisten omistajasukujen, Flemingien ja Mannerheimien elämään ja kuulemme tarinoita kartanolinnan värikkäästä historiasta. Kartanon pirunkammari kertomuksineen nostattaa ihokarvoja  ja pelottavaa on laskeutua  palvelusväen kiviset kapeat kierreportaat yöastiakoloa varoen.  

Kulinarismia

Jatkamme Raumalle Villa Tallbo, vanhaan laivanvarustajan rakennuttamaan huvilaan.  Ruokailu pitsihuvilan idyllisessä salissa, nauttien seisovan pöydän lukuisista herkuista, on matkaryhmämme retken ehdoton kulinaristinen kohokohta. Jo alkupalapöytä on niin runsas, ettei pääruualle jää tilaa.  

Edellisten päivien lounaat olivat myös maittavia, esim. Turussa ruokailimme Sibelius-museon viereisessä  upeassa empiretyylisessä puutalossa ravintola Gräddässa. Sen hoidetussa puutarhassa ruusut kukkivat jo komeasti. Naantalin lähellä Raisiossa lounastimme 1500-luvulta peräisin olevalla Krookilan maatilalla. 

Ruokanautintojen jälkeen teemme lyhyen katsauksen Rauman vanhaan keskustaan. Pitsinnyplääjiä emme tapaa, emmekä pysähdy kuulemaan Raumlaissi jaarituksia, mutta nopsimmat ehtivät  löytää uudet hellemekot ja joku toinen olkihatun. 

Idän henkisyyttä Vaasassa

Jatkamme matkaa Vaasaan, jossa yövymme. Seuraavana päivänä tutustumme  opastettuna Tikanojan Taidekodin “Idän henkisyys”-näyttelyyn. Tietenkin lounastimme taas  luonnonkauniissa maisemassa.  Ravintola Strampen on yksi Suomen vanhimmista paviljongeista. 

Ajeliemme vielä Suomen pisimmän  Raippaluodon sillan päästä päähän ennen kotimatkaa.  Yritämme kovasti selvittää, mitä Strampen on suomeksi, siinä onnistumatta. Autossa pidämme myös arpajaiset Turun tuliaisista. Sää oli mitä kesäisin. Avulias ja palvelualtis kuljettaja ratkaisi eteentulleet sattumat oivallisesti.   Paljon jäi muisteltavaa, johon palata. Muisteluillassa katselemme kuvia, joita otettiin todella paljon ja selvitämme ajoiko kukaan Förillä Aurajoen yli tai Funikulaarilla Kakolanmäelle. Fölillä sentään matkattiin.  Matka oli kokonaisuudessaan turkulaisittain sanoen nimpalhiano!

Kirj. Liisa Raipola

—

Kokouksia

---

Hallitus kokoontuu yhdistyksen toimistolla Rantakatu 7 E

7.1.2025 klo 12

—

Vuodelle 2025 :

—

Hyvää Joulunaikaa kaikille toivottaa hallituksen väki

Toiminnasta tiedottaminen

Toiminnasta tiedotamme Raahelaisen järjestöpalstalla