Viikko 16: Leidi Lapion pitkään jatkunut talviloma arkkumajoituksessa on päättynyt. Hyvin työllinen kasvimaakausi on alkanut.
Viikko 17: Mullan kääntämistä ja tähystelyä ovatko ruusut säilyneet talvesta herätäkseen keväällä eloon. Valkosipulit ovat talvehtineet hyvin. Palstanaapuritkin ovat heränneet talvihorroksesta. Kiva vaihtaa kuulumiset.
Viikko 19: Monet puhuvat hevon p…kaa, mutta viljelijöille se on täyttä tavaraa, josta kilpaillaan oikein hiki hatussa, kun kaupunki toimittaa sitä pari kuormaa palstojen lähelle. Ennakkoluulottomasti maahan päätyvien siementen määrä oikein hengästyttää. On pitkää ja lyhyttä porkkanaa, pyöreää, pitkää ja keltaista kurpitsaa, sitruuna- ja avomaankurkkuja, kolmen laatuista perunaa, korianteria, punajuuria, erilaisia sipuleita, tilliä, herneitä, salaatteja ja kaikkea muuta, joista saamme selvää sitten, jos niistä kehittyy jotakin ennen syksyä. Kukkien siemenistä ei kannata edes mainita mitään. Odotetaan heinäkuuta.
Lauantaina nautimme auringonpaisteessa kolmen äidin voimin ennakkoon äitienpäiväpullakahvit kasvimaan viihdekeskuksessa.
Viikko 20: Leidi Lapio joutuu oikein talkootöihin. Lisää multaa on käännettävä kasvualustaksi. Maahan uppoaa lisää siemeniä. Ensimmäinen palkka työstä, kipeän selän lisäksi, ruohosipulia kotiin.
Viikko 21: Kastelua ja ihastelua miten pienet alut työntävät sitkeästi vihreää versoa saven joukosta. On vain muisto edellisiltä vuosilta turvemullasta. Sitä täällä tarvittaisiin. Kahvitteluhetket viihdekeskuksessa jatkuvat.
Viikko 22: Kylmää ja kovaa tuulta. Kulmat kurtistuvat torstaina tosi syviin ryppyihin. Toivottavasti vielä oikenevat! Viljelijäsisko varoittaa seuraavan yön hallanvaarasta. Mitä! Tuuli yltyy kovemmaksi iltaa kohden ja hallanvaara! Mahdoton yhtälö. Riskillä mennään.
Pavun taimia oli halla pikkuisen kurittanut, mutta ei tuhonnut. Hyvä sato saadaan heinäkuussa, ehkä.
Viikko 24: Harvinaisvieraita päiväkahvilla viihdekeskuksessa. Hyvä juttutuokio. Kiitos Pirkko ja Peter. Ehdimme pitämään myös grilli-illan ennen helteitä. Aurinkovarjo päätyi roskiin tehtävänsä hyvin suoritettuaan. Naapuriapu pelasi hyvin ja uusi varjo suojaa levähtäjää liian ohuelta otsonikerrokselta.
Kuvittelin tuovani kotiin kauniita ja maukkaita retiisejä, toin pussillisen madon tekemiä reikiä. Pettymys piti huuhtoa alas kuohuviinillä.
Ideavarkaissa naapuripalstalla. Pienet tomaatin taimet pakenivat hellettä ”kasvihuoneeseen”.
Viikko 25: Se on sitten juhannus tällä viikolla. Hellettä luvassa koko viikoksi.
Yks’kakkaa, kanan kakkaa, muuta sitten ei tarvitakkaan (mukailtu versio vanhasta mainoksesta), paitsi vettä ja lisää vettä. Nyt nuupahtavat kasvit ja kastelijat. Valkosipulit saivat viimeisen lannoituksen kanankakasta.
Sadetta saatiin tänään torstaina 22.6. juuri sen verran että vaatteet kastuivat kotimatkalla.
Juhannuspäivän saldo: porkkana- ja punajuuripenkit on harvennettu. Kitkemistä riittää ihan kivasti.
Sunnuntai aamu, mikä taivaan lahja, ulkona satoi vettä ja iltapäivällä sitä tuli lisää ukkosen jyrinän säestyksellä. Mikä apu kasveille, puille, pensaille, nurmikoille ja eläimille.
Viikko 26: Hopeasipulia ja salaattia kasvimaalta kotiin, harjaneilikkapenkki kukkii ja pavuissa on ihan mukavasti nuppuja. ”Rakastaa-ei rakasta” kukat hehkuvat puhdasta valkoista väriään. Hellettä, ukkosta, sadetta tai päin vastoin. Alkuviikosta liian kuivaa, loppuviikosta liian märkää.
Viikko 27: Muovi ja Lelu, tuo keravalainen pieni suuri kauppa. Kaupan pihalta löytyi 10 säkkiä turvemultaa. Mikä ilo ja riemu. Ehdottomasti ne kaikki on saatava kasvimaalle. Onneksi siitä määrästä riittää turvetta kolmelle eri palstalle. Kyllä nyt on naama niin ”messingillä”.
Lisää iloa ja riemua! Kasvimaaperheemme odottaa kesäkurpitsakaksosia ja oikein tuplasti. Naapuripalstalainen kertoi, että heille odotetaan sipulikolmosia. Mitähän erikoisuuksia luonto vielä meille paljastaakaan!
Viikko 28: Kasvimaaravintolamme vakioasiakkaat, suurperhe Jänöset, ovat muuttaneet ruokailutottumuksiaan. Aikaisempina vuosina on valittu listalta lehtikaalia ja punajuuren naatteja vasta syksyllä. Lautasmallissa ovat jo nyt pavun-, lehtikaalin- ja punajuuren tuoreimmat lehdet.
Myös perhe Myyrät ovat löytäneet kasvimaaravintolamme ja ovat hävittäneet parhaan punajuuripenkin parin yön aikana periaatteella pöytä tyhjäksi kerta istumalla. Isomarjainen mustaherukka Pohjan Jätti osittain kypsine marjoineen tuo vähän lohtua arkeen. Tietysti myös tuoreet salaatit, pinaatit, sipulit ja kauniit kesäkukat.
Viikko 29: Aamupalalla kasvimaalla. Musta- ja viherherukoita sekä herneitä seisovasta pöydästä. Kotiin pari pussillista erilaisia maan antimia, salaattia, sipulia, raparperin varsia ja porkkanoita. Vielä katsaus kukkapenkkiin. Päivänhattu, tuo jumalainen kukka, on nyt parhaassa loistossaan.
Spagettikurpitsa hyvin maustetun jauhelihakastikkeen kera, lisukkeena uudet perunat ja voinokare. Tätä on täydellinen makunautinto! Hyvää seuraa ei tietysti voi unohtaa tässä yhteydessä!
Viikko 30: Viihdekeskuksessa kahvittelua ja iloista seurustelua naisporukalla. Mikä runsauden sarvi kasvimaa onkaan. Melkein kaikkea istutettua ja kylvettyä tulee paljon. Yhdeltä naapuripalstalaiselta saamme kasseihimme vielä salaattia ja kurkkuja. Hän lupaa myös opastaa mitkä kasvit sopivat rinnakkain kasvimaahan. Purjot ovat kasvaneet salaatin seassa vahvoiksi yksilöiksi hänen palstallaan. Nyt on salaatin aika poistua ja antaa koko tila purjolle. Meillä suomalaisilla olisi paljon opittavaa vietnamislaisilta ja thaimaalaisilta viljelijöiltä.
Lisää vieraita läheltä ja kaukaa viihdekeskuksessa. Mikä ihana grillauspäivä. Ja mikä pömppömaha? Minttua pöytään, kiitos! Vietnamilaisilta opittu tapa, jos syödään lihaa, syödään minttua, tai näin ainakin olemme ymmärtäneet.
Viikko 31: Rankkasade on kaatanut melkein kaikki kesäkukat kumoon. Porkkanat alkavat saada lisää pituuskasvua ja punajuuret pyöreyttä. Sipulit olisi pitänyt ottaa aikaisemmin pois, koska juuret ovat alkaneet homehtua. Myös valkosipulit kärsivät samasta vaivasta, nekin on nostettava kuivumaan. Kaiken malliset- ja muotoiset kurpitsat tuottavat satoa ihan liikaa ihan lyhyessä ajassa. Perunat uhittelevat rupisuudella. Ei kun pataan ja poskeen! Kiitos kaikille ystäville, jotka olette auttaneet meitä viljelijöitä käyttämään sadon tuoreena ja hyvänmakuisena.
Viikko 32: Kyllä on Herra helpon antanut, sanoo vanha sananlasku. Näin kävi tänään. Teetä ja omenapiirakkaa suoraan palstalle. Kiitos Anja!
Myrskyä on luvassa. Grilli on teljetty kiinni pöytään ja kiviä on kasattu joka tasolle. Huolestuttaa, mitä lentää ja mihin.
Mustajuuri on nostettu osin pois maasta. Kaikkea sitä sinne maahan on tullut kylvettyä. Heli haluaa kokeilla mitä siitä saa pöytään. Hyvää mustajuurikeittoa! Kiitos! Ei tullut biojätettä. Pitää itsekin kokeilla.
Viikko 33: Kohtaaminen naapurin palstalla. Thaimaalainen miespuolinen naapurini kaivaa maasta pienen pieniä palleroita, ehkä sipuleita. Puhuu paljon, ymmärrän sanat liha, kala. Tuoksuttelee, sanoo hyvä, puhuu lisää. En ymmärrä. Ojentaa minulle sipulit. Tuoksuttelen ja vastaan: sinulla on kaunis tytär. Joudun sen vielä toistamaan. Kasvoille leviää maailman kaunein isän hymy! Tiedän, hän on ymmärtänyt!
Viikko 34: Kasvimaa tarjoaa myös henkisen kasvun paikan. Kurkun oksa on kiivennyt tillin vartta pitkin ja siellä isojen lehtien varjossa saanut salaa kasvaa tosi iso kurkku. Miten pieni tuki voi antaa toiselle niin vahvan tuen kasvaa niin isoksi ja tällä kertaa syötävän hyväksi.
Viikko 35: Vettä tulee taivaan täydeltä päivästä toiseen. Rikkaruohot rehottavat valtoimenaan, tomaatit eivät saa punaista väriä mistään, kuivumassa olleet sipulit ovat vetäneet ilmasta kosteuden ja ovat aloittaneet mädäntymisen. Voi tätä viljelijän ankeaa arkea!
Punajuuret ja porkkanat päätyivät raastettuina pakastimeen. Kesäkurpitsa valuu ulos korvista. Onko maailmassa olemassa jotakin muutakin ruokaa lautaselle laitettavaksi?
Perunapenkin sato menee suoraan biojätteeksi. Savimaa ja vesipesu pitkin kesää, onkohan se syy siihen, että perunat ovat ruskeita sisältä? Haisevat pahalle ja ovat syömäkelvottomia.
Viikko 36: Lepoa kasvimaasta. Pitäisi kääntää ja vääntää, mutta nyt ei innostu.
Viikko 37: Toinen luppoviikko. Matka Hettaan.
Viikko 38: Vihreitä tomaatteja pimeään ja lämpimään komeroon omenan kera. Kumpaakohan tulee? Biojätettä vai suuhun sopivaa. Keltaiset vadelmat ovat kypsyneet. Mikä maku!
Kukat ovat innostuneet kukkimaan ihan mahdottomasti lämpimän sään vuoksi. Voi kun ei tulisi kylmiä öitä!
Viikko 39: Vetoan kiireeseen, vain yhtenä päivänä lapiohommia. Isojuuriset ja vaatimattomat kukat saavat poistua ensi keväänä istutettavien ruusujen tieltä.
Viikko 40: Voi tuuli ja tuiverrus. Kaikki säät muutamassa päivässä. Onneksi ei mitään tärkeää jää tekemättä.
Viikko 41: Nyt on halla tuhonnut viimeisetkin kukat. Valkosipulit maahan, toiveissa hyvä sato ensi vuoden elokuussa. Lapiotyöt jatkuvat kohti viimeistä lapion kääntöä.
Viikko 42: Ympyrä sulkeutuu. Leidilapio päätyy totuttuun tapaan arkkumajoitukseen odottamaan seuraavaa kevättä. Kiitos taas tästä viljelykaudesta rakas lapioni, ilman sinua olisin hävinnyt taistelun savisen maan kanssa.